Kulunut viikonloppu alkoi osaltani mukavissa tunnelmissa. Keli näytti suotuisalta täällä Pirkanmaalla sateisten päivien jälkeen ja suunnitelmissa oli suunnata maastoon teltan ja koiran kanssa. Valitsemamme paikka ei ollut edes kaukana, mutta sopivan matkan päässä arkisesta hälystä. Mitään luksusta ei telttapaikassamme ollut, hieman nuhjuinen, hirvikärpästen ja hyttysten ympäröimä kivinen töppäre sekä tupakantumppien täyttämä nuotiopaikka. Päätimme kuitenkin pystyttää teltan siihen ja pienellä fiksaamisella paikka näytti ihan potentiaaliselta yöpymispaikalta. Trangian pöhistessä lämmintä ruokaa, nuotion loimutessa ötökät pois ja teltta valmisteltu makuualustoineen ja makuupusseineen yötä varten, tunnelma olikin jo oikein kodikas. Koira pötkötteli levollisesti kaikesta nuuskimisesta ja touhottamisesta väsyneenä nuotion vieressä. Totesin matkakumppanille, että ”luonnossa ollessani en kaipaa mihinkään muualle”. Luonto saa minussa aikaan tunteen, että olen juuri oikeassa paikassa, juuri oikeaan aikaan. Ja se on valtavan levollinen tunne kokea nykyaikana.

kuva: Pixabay.
Leiriytymiseen liittyviä puuhia touhutessa keskittyy hetkeen, puiden pilkkomiseen tai nuotion tuijottamiseen. On tietyt askelmerkit mitkä toistetaan ja nautin hetkestä, kun mieli on läsnä. Iltanuotiota tuijottaessa mietin, kuinka tärkeää onkaan, että löytää itselleen sopivia keinoja palautua, kerätä voimia, olla läsnä ja saada hyvää oloa. Ja kuinka helposti harhautuu luulemaan, että toisten keinot sopivat myös itselle, tai ne trendikkäimmät ja viimeisintä huutoa olevan keinot olisivat niitä hyviä ja toimivia. Uskon kuitenkin, että ne itselle oikeasti merkitykselliset, palauttavat ja hyvää oloa tuovat asiat täytyy löytää itse ja todeta toimiviksi. Palautumisessa ei voi seurata trendejä. Mielenterveyttä ei voi ostaa, se pitää tuntea.
Kun mieli kuormittuu liikaa
”Jokaisen mieli voi murentua ja sairastua, kun sitä koetellaan riittävän paljon ja lopulta niin, että kuormitusta tulee liikaa”. Näiden sanojen opetus minulle oli se, että omalla mielenterveydellään ei kannata leikkiä.
Olen ollut vaikeassa tilanteessa lähiomaisena todistamassa kun mielenterveys pirstoutuu palasiksi. Lääkäri selitti tilannetta minulle silloin niin, että jokaisen meidän mielenterveys on rajallinen. Jokaisen mieli voi murentua ja sairastua, kun sitä koetellaan riittävän paljon ja lopulta niin, että kuormitusta tulee liikaa. Näiden sanojen opetus minulle oli se, että omalla mielenterveydellään ei kannata leikkiä. Ei kannata esittää sankaria, joka kestää mitä vaan tai jolle mikään ei ole liian haastavaa tai rankkaa. Sellaiseen rooliin on yllättävän helppo mennä, jos taipumuksena on, ihan inhimillisistä syistä, esittää vahvaa ja kaiken kestävää. Totuus on, ettei kukaan kestä kaikkea. Viisautta on tiedostaa nuo omat rajat. Joskus kuitenkin käy niin, tahtomattaan, että niitä rajoja ei hahmota, tai homma ei ole vain itsestä kiinni ja tullaan pisteeseen että mieli sairastuu. Kaikki kun ei elämässä mene aina suunnitelmien mukaan, eikä kaikkeen voi itse vaikuttaa.

Kuva: Pixabay.
Mielenterveyden-puskuri
Sen vuoksi, että aina elämässä on sattumalla osuus, onnella ja epäonnellakin, on viisasta jättää itse tietoisesti hieman ”löysää” oman mielenterveytensä venyttämisen suhteen. On viisasta kerätä omaa ”mielenterveyden puskuria” talouden termein. ”mielenterveyden puskuri” on hyvän mielen pääomaa talletettuna itselle, kokemuksina, tietona ja tunteina joka auttaa kannattelemaan vaikeiden ja mielenterveyttä haastavien aikojen yli. Kun elämä tuo eteesi haasteita ja pysyt pinnalla tätä keräämääsi puskuria käyttäen, täytyy muistaa, että aikojen helpottaessa on annettava aikaa itselle kerätä hyvänmielen puskuri riittävälle tasolle taas tulevaisuuden haasteita ajatellen. Fakta on, että vaikeita aikoja tulee jokaiselle ja ne kuuluu elämään. On siis hyvä käyttää aikaansa miettimällä, mitkä asiat kerryttävä juuri itselle tätä puskuria parhaiten ja mitä konkreettista pitää tehdä, jotta saa kerrytettyä hyviä ajatuksia, tunteita ja kokemuksia varastoon arjen toimien ja velvollisuuksien lomassa. Aikaa oman mielenterveyden vaalimiselle on otettava, sillä harvoin sitä suoraan sinulle annetaan.
Mitkä tekijät kerryttävät sinulla ”hyvänmielen-puskuria”? Hakeudutko säännöllisesti niiden asioiden pariin? Onko sinulla kokemusta mielenterveyden rajallisuudesta tai oletko ajatellut asiaa?
Pystyt kyllä.
Comments