Nykyaikana tehokkuutta ihannoidaan oikeastaan kaikilla elämän osa-alueilla. Tehokas pitää olla, jotta voi olla kaikkea, saada kaiken ja tehdä kaiken yhden ihmiselämän n.81:n ikävuoden aikana. Jotta todellakin ennättää saada KAIKEN on oltava tehokas ja sitä varten asetettava tavoitteet. Jos et ole asettanut elämällesi tavoitteita, olet laiska vapaamatkustaja, joka on tullut vain nautiskelemaan olemisesta ja muiden saavutusten tuloksista. Onko se näin?
Ennen kuin tavoittelu muuttuu liian vakavaksi
Elämäänsä tavoitteita miettiessä ajautuu aika äkkiä spiraalimaiseen kehään, jossa alkaa sokeasti pyöriä yhden tavoitteen perässä. Pyörre tiukentuu ja vauhti kasvaa ja tulee sokeaksi ympärille tapahtuville asioille. Matkassa saattaa hyvinkin unohtua moni omalle hyvinvoinnille tärkeä asia. Mielenkiintoiset hetket ja tilaisuudet vilahtaa ohi, kun ei niitä kaiken tavoittelemisen kiireeltään ehdi huomata.
Lapsille tuttu opetus vanhemmilta on se, että kaikkea ei voi saada. Lapset ovat erilaisille houkutuksille alttiita ja itsesäätelyn vielä puuttuessa lapsi vain haluaa kaikenlaisia asioita. Syyksi riittä silloin vain se, että haluan. Ja piste. Silloin joku asia on vain saatava lapsen mielestä, eikä muita vaihtoehtoja ole. Tästä löytyykin siten lukuisia eri vaihtoehtoja, mitä uhmaikäisen ”mä haluun”-kohtaukset saakaan aikaiseksi. Joku valitsee tien lähteä toteuttamaan kaikki nämä toiveet, mutta jossain vaiheessa se tie on kuljettu loppuu ja todetaa… ”Kaikkea ei voi saada.” Joku toinen vanhempi säästää itsensä vaivalta, ja alkaa lempeästi opettamaan tätä elämän yhtä perusasiaa. Mutta olemmeko me aikuiset kaiken tavoittelemisessamme unohtaneet tämän lainalaisuuden? Kuvittelemmeko, että pystymme toteuttamaan kaikki haluamamme asiat, myös mukaan lukien läheisiltä, kavereilta, työpaikalta, yhteiskunnalta ja kultturista peräisin olevat toiveet?
Nykyajan paineet
Varsinkin nuorten kokemista paineista on puhuttu paljon. Yleisesti ymmärretäänkin, miten herkässä iässä oleva elämäänsä rakentava nuori kokee mm. menestymisen ja onnistumisen paineita, porukkaan kuulumisen paineita, ulkonäköpaineita. Mutta nuoret eivät ole ainoita paineen alla olevia. Tuntuu, että nykyajan loputtomat mahdollisuudet ovat tuoneet ajatuksen siitä, että kaikki on mahdollista kaikille. Perheenäidin pitäisi pystyä rakentaa uraa, tavoitteellista harrastusta ja intohimoista pitkää parisuhdetta, hoitaa ikääntyvät vanhempansa, auttaa naapuria ja olla yhteiskunnallisesti aktiivinen. Ihan vaan sen takia, kun se on mahdollista. Epäonnistumisen kynnyksellä, kun kaikkia asioita ei olekaan saavutetta tai perheenäitiin iskee uupumus, todetaan, että tavoitteiden asettelu ei ollut kunnossa. Herää kuitenkin kysymys, onko ihan kaikkea pakko saada?
Mitä oikeasti haluan?
Havaintoja tekemällä alkaa hahmottamaan tavoitteita.. Kuva:Pixabay
Neuvottelu siitä mitä lapsi haluaa, alkaa hyvin pienimuotoisesti esimerkiksi lelujen valinnalla tai t-paidan värin päättämällä. Aikuisten on käytävä näitä neuvotteluja haluamiensa asioiden tiimoilta itsensä kanssa jämäkästi. Jos t-paidan värin valinta ei nyt kuitekaan ole niitä elämän suuntaa radikaalisti muuttavia asioita, niin voit miettiä millaisissa asioissa olet käynyt itsesi kanssa pohdintaa. Minkä suunnan ottaisin elämässäni ja mitä valitsen? Kysy itseltäsi toistuvasti, mikä ohjaa valintaasi? Oletko se sinä itse, sinulle tärkeät asiat ja arvot? Vai ohjaako joku muu sinua? Ympäristö ja sen luomat paineet? Kun alat hahmottaa mitä haluat, tiedät myös mitä tavoitella.
Tavoitteiden asettaminen on inspiroivaa, kutkuttavaa ja energisoivaa, kun pyrit saavuttamaan asioita mitä juuri sinä todella haluat. Muista kuitenkin olla kohtuullinen itsellesi ja jatkuvasti tarkastaa tavoitteidesi suunta. Lähdenkö tekemään töitä jonkun toisen vai omien tavoitteideni suuntaan? Kaikkea ei voi saada. Ja se on ihan hyvä juttu.
Pystyt kyllä.
Oletko miettinyt omia tavoitteita? Tiedätkö mitä muut ihmiset ympärilläsi haluavat, itseltään, sinulta? Koetko paineita ympäristöstä? Luotko itse paineita muille?
Comments