Edellisessä kirjoituksessa kerroin siitä, kuinka tärkeää on esittää ja kuulla kysymys ”Mitä sulle oikeasti kuuluu?” . Oletko tullut huomanneeksi, että vaikka kohtaat näin läsnäolevan ja lämmöllä esitetyn kysymyksen, voi siihen vastaaminen olla yllättävän hankalaa. Jos et tiedä mitä sinulle kuuluu oikeasti, on sen kertominen toisellekin melkoisen taiteilun takana. Näin ollen vastaus voi olla hyvin ympäripyöreä, välttelevä tai ylikorostettu jompaan kumpaan suuntaan. Jos et ole ensin kuullut itseäsi, et pysty viestimään ympäristöllesi mitä sinulle todella kuuluu.
Toisinaan on enemmän kuin ok, vastata ”mitä kuuluu” heittoon yhtä ylimalkaisesti, silloin kun kysyjä on puolituttu, ja kysymys tarkoitettu jutustelun aloituksesti. Näissä teksteissäni pohdin kuitenkin syvällisempää kuulluksi tulemista ja oman itsen näkyväksi tekemistä. Harvoin hyvän päivän tuttu esittääkään kysymystä, jossa todella haluaa paneutua sielusi syövereihin, vaikka kaupan kassajonossa…
Oletko kartalla elämästäsi?
Tiedätkö mitä elämässäsi tapahtuu? Tiedätkö mitä ajatuksissasi liikkuu? Keskustelin erään henkilön kanssa siitä, miten ensin tulee olla läsnä itselleen ja omille ajatuksilleen ennen kuin voi suunnata ajatuksiaan ulospäin. Oman itsen tarkkailuun ja ajatusten seurantaan tarvitsee ottaa tiettyä etäisyyttä, jotta pystyy hahmottamaan mielenmaailmaansa. Tunteiden mukana viilettäessa ei saa havainnekuvaa siitä, mitä oman mielen sisällä ja omassa elämässä on tapahtunut, ja mihin ollaan menossa. Läsnäolo- ja tietoisuusharjoituksen ovat oivia keinoja ottaa etäisyyttä tunteisiin ja tarkastella omaa ajattelua.
Kun alkaa hahmottamaan omia ajatuksiaan, tarkkailemaan tunteitaan, alkaa hahmottamaan mistä pitää, mistä ei pidä, mikä on itselle hyväksi ja mikä vaikuttaa itseen huonosti. Seuraava askel on ottaa nämä tarkkailun havainnot todesta, eli uskoa tarkkailun tuottamaa raporttia omasta itsestä.
Kuvat Pixabay
Jos on elänyt pitkään elämäntilanteessa joka ei ole tyydyttävä ja kuluttaa omia voimavaroja, on oltava uskallusta nähdä tilanne totuuden mukaisesti. On uskallettava uskoa omia tunnetiloja ja ajatuksia, kun on ensin tutkaillut niitä jonkin otoksen verran ja riittävän etäältä. On tunnustettava tosiasiat, jotta voi alkaa toimia itselleen edullisella tavalla.
On yllättävän helppoa yrittää syöttää itselleen mielikuvaa siitä, millainen pitäisi olla, miten pitäisi reagoida, mistä pitäisi pitää jne… Kun tajuaa, että nämä ”pitäisi” asiat onkin tulleet joidenkin muiden tarpeista lähtien, huomaa ajattelevansa, että ei tässä näin pitänyt käydä. Kyllähän minä tiedän mitä haluan ja mikä on minulle hyväksi! Mutta ei auta muuta kuin todeta, että elämä opettaa ja niin se muuten opettaa ihan jokaista. Lohdullinen ajatus, ettei kukaan ole ollut seppä syntyessään….vaikka tietenkin kaikki meistä haluaisivat! Kovin inhimillistä.
Toimi oman totuutesi mukaan
Voit alkaa kertoa itsellesi, että otat omat ajatuksesi todesta, seuraavin keinoin.
Toimi. Tai lopeta se.
Kun huomaat ettet halua tehdä jotakin, lopeta. Tai haluat tehdä jotakin, tee se. Tietysti asiasti riippuen on käytettävä enemmän tai vähemmän harkintaa, mutta jokatapauksessa, ala toteuttaan haluamiasi asioita
Aseta itsesi etusijalle.
Priorisoi itsesi edelle. Vaikka tekisit vain pieniä asioita itsesi hyväksi, on se tärkeä viesti itsellesi. ”Valitsen oman itseni, ennen kuin jonkun muun.” Tämä ei tietenkään pois sulje mitään, vaan voit päättää tekemisen järjestystä muuttamalla niin, että olet itsellesi numero yksi. Ymmärrätte varmasti, etten tarkoita itsekästä oman edun tavoittelu, vaan terveellistä omien tarpeiden kuuntelua. Päätä, että syöt lounaan ensin, ja palaat sitten kiireelliseen sähköpostiin.
Harjoita myötuntoa.
Kohdista itseesi myötätuntoa. Ajattele, että olet tehnyt aina parhaasi kulloisessakin tilanteessa, niillä tiedoilla ja taidoilla joita sinulla silloin oli. Myötätuntoisin lasein katsottuna kipeät menneisyyden kokemukset näyttäytyvät ymmärrettävinä ja voit hyväksyä tapahtumat ja samalla itsesi.
Salli muutokset.
Salli itsellesi oikeus muuttaa mielipidettä. Et ole saman henkilö kuin 5 vuotta sitten, 5 kk sitten tai edes 5 minuuttia sitten. Kaikki muuttuu koko ajan ja koko ajan on mahdollisuus kasvulle ja kehitykselle. Myös taantuman tuntu on mahdollista ja aaltoilevaa, mutta se ei kestä ikuisesti. Salli tunteiden vaihtelut, mielialan vaihtelut, mielenkiinnon kohteiden vaihtelut. Jostain mitä joskus olit, ei ole pakko pitää kynsin ja hampain kiinni. Katso avoimesti mitä olet tulevaisuudesssa, visioi millainen haluaisit olla ja mihin haluaisit päästä.
Oma tila.
Luo itsellesi konkreettisesti hetkiä, jolloin voit olla itsesi kanssa ilman ulkopuolisia häiriöitä. Omaa sisäistä ääntään ei voi kuulla, jos ympärillä on jatkuvaa melua, hälinää ja tapahtumia.. . Tee se, mitä tarvitset rauhoittumiseen itsesi äärelle. Toiselle se voi olla myös rankka treeni, joka antaa alkusysäyksen ajattelun ja läsnäolon hetkelle, kun hälinä ulkopuolella on lakannut ja pystyt rauhoittumaan liikunnasta levolliseen kehoosi.
Jos et ole tottunut hakeutumaan rauhaa itsesi kanssa, se voi tuntua aluksi oudolta ja epämiellyttävältäkin. Joltain mitä et ole tottunut ennen tekemään. Alkuun pääsemiseksi metsä tarjoaa loistavat läsnäolon ja rauhallisuuden puitteet siihen, että voit pikku hiljaa alkaa kuulemaan oman äänesi ja ajattelusi.
Kuva: Pixabay
Kuuletko sinä itseäsi? Tiedätkö mitä sinulle juuri tällä hetkellä kuuluu? Millä tavoin juuri sinä pääset itsesi äärelle?
Pystyt kyllä.
Comments